Apurahojen oikea-aikaisuuden vuoksi ota meihin yhteyttä Kerromme mielellämme tämänhetkisestä tilanteesta, missä, kuinka paljon ja millä ehdoilla voit hakea. Emme hae tukea itse, mutta autamme mielellämme hakemuksen tekemisessä esimerkiksi teknisissä määrittelyissä tai suosituksissa sopivasta avustushakemuksia käsittelevästä yrityksestä.
KYMMENEN ASKELTA ONNISTUNEESEEN TUKEENJopa 85 prosenttia tukikelpoisista projektin kustannuksista. Tällainen voi olla tuki wokout-leikkikenttien rakentamiseen tietyissä olosuhteissa. Tuen onnistuneessa nostomenettelyssä on useita vaiheita. Koko prosessi voidaan valmistella etukäteen. Alta löydät kymmenen perusvaihetta, jotka johtavat tukien onnistuneeseen nostamiseen. |
1) Hankesuunnitelman laatiminen kunnan tarpeiden mukaan Kunnan olisi pitänyt asettaa investointiprioriteetit, kuten investoinnit urheiluvälineisiin ja urheiluvälineisiin, ja sillä olisi pitänyt olla ainakin peruskäsitys siitä, mihin se tarvitsee rahaa ja mihin se aikoo käyttää niitä, eli sillä pitäisi olla hankesuunnitelma valmisteltu. Sen olisi - määritellä saavutettava tavoite (esim. urheilukentän tilat), hankkeen rakenne (palvelut, työ ja henkilöstö sekä toteutusaika) - Siinä yksilöidään hankkeen kohderyhmät (esim. kunnan asukkaat, nuoret jne.).
Osa avustusohjelmista edellyttää, että kunta laatii alustavan hankesuunnitelmansa strategia-asiakirjan muodossa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy.
2) Sopivan avustushaun löytäminen kunnan kaavaan Tukihaut eli kannustimet tukihakemusten jättämiseen ovat yleensä avoinna vain rajoitetun ajan. Yleensä tämä on yhdestä kolmeen kuukautta. Avustushauista ilmoitetaan, jotta voidaan myöntää taloudellista tukea hankkeille, jotka vastaavat asianomaisen kansallisen toimenpideohjelman painopisteitä esimerkiksi urheilun tukemisen alalla. Ehdotuspyynnössä täsmennetään muut ehdot, kuten tukikelpoisten hakijoiden tyyppi, tuen prosenttiosuus (eli yhteisrahoitus), alueellinen painopiste jne. Jos haku julkaistaan, se sisältää aina strategiset tavoitteet, jotka on saavutettava hankkeessa.
Hankesuunnitelman tulee olla kansallisen toimenpideohjelman strategisten tavoitteiden ja muiden avustushaussa asetettujen ehtojen mukainen, muuten avustushakemus ei tule hyväksytyksi.
3) Tukihakemuksen jättäminen Avustushakemus on keskeinen asiakirja, joka ratkaisee hakemuksen hyväksymisen. Avustushakemukseen on yleensä liitettävä useita pakollisia liitteitä. Luettelo tukihakemuksen pakollisista liitteistä ja muista vaatimuksista on yleensä osa itse ehdotuspyyntöä, mutta se sisältää aina hankesuunnitelman, joissain tapauksissa myös toteutettavuusselvityksen.
Tässä vaiheessa on tarpeen mukauttaa asiakirjat ilmoitettuun puheluun ja käsitellä ne yksityiskohtaisesti. Projektisuunnitelman tulee sisältää tiedot projektin valmiudesta, ratkaisun suunnitellusta tulevasta etenemisestä ja projektin tuloksista täydellisen toteutuksen jälkeen.
4) Tukihakemuksen arviointi Jätetyt tukihakemukset arvioi hallintoviranomainen (joka on yleensä asianomainen ministeriö) tai sen valtuuttama laitos (ns. välittävä elin). Hakemukset arvioi monijäseninen asiantuntijakomitea ehdotuspyyntöön kuuluvien kriteerien mukaisesti (ne löytyvät joko suoraan ehdotuspyynnöstä tai siihen liittyvistä asiakirjoista – esimerkiksi hakijoiden/edunsaajien käsikirjasta).
Avustushakemuksen hyväksymisen kannalta olennaista on, että avustuksella osarahoitettava hanke täyttää mahdollisuuksien mukaan kaikki arviointikriteerit.
5) Hankkeen toteutus Jos hakemus katsotaan hyväksytyksi, hakija saa sopimusluonnoksen, jossa esitetään hankkeen yhteisrahoituksen ja toteutuksen ehdot. Näitä ovat erityisesti toimittajien valintaa koskevat säännöt, hankkeiden pakollinen julkistaminen, hankeasiakirjojen säilyttämistä ja säilyttämistä koskevat periaatteet jne.
Hanke voidaan yleensä toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
6) Maksupyyntö Rahoitusosuudet maksetaan tuensaajalle joko jälkikäteen (eli jo aiheutuneet kustannukset korvataan) tai ennakkomaksuina, eli rahoitusosuus maksetaan etukäteen toimenpideohjelmasta ja ehdotuspyynnöstä riippuen. Joissakin ohjelmissa voidaan yhdistää molempia maksutyyppejä yhdessä projektissa, mutta yleisimpiä ovat jälkikäteen suoritettavat maksut.
Laskuja maksettaessa tai tuen kohteena olleen työn hoitamisessa on pohdittava näiden asiakirjojen asianmukaisia vaatimuksia, jotka toimitetaan hallintoviranomaiselle maksettavaksi vasta myöhemmin.
7) Arviointi ja laskutus Avustuksen saajalle korvataan vain ne kulut, jotka ovat niin sanottuja tukikelpoisia. Se, mitä menoja voidaan pitää tukikelpoisina, määritellään ohjelma-asiakirjassa tai itse ehdotuspyynnössä. Jos hallintoviranomainen merkitsee joitakin menoja tukikelvottomiksi, esimerkiksi asiakirjat on toimitettu virheellisesti, hallintoviranomainen alentaa korvattavaksi haettua määrää. Siksi on myös tarpeen miettiä jatkuvaa valokuvien ottamista, läsnäololistoja, luovutusprotokollia jne., joita käytämme myöhemmin laskujen dokumentointiin.
Näin vältetään riski siitä, että kustannukset tunnustetaan tukikelvottomiksi eikä niitä korvata tuensaajalle.
8) Tarkastus paikan päällä Hallintoviranomaiset valvovat jokaista hanketta, joka on saanut rahoitusta kansallisista toimenpideohjelmista. Tämä voi olla hallintoviranomaisen (tai välittävän elimen) suorittama hallinnollinen tarkastus tai mahdollinen paikalla tehtävä tarkastus. Esimerkiksi projektin dokumentaatio, projektin (tai sen toteuttamisen) fyysinen kunto, taloudellinen näkökulma jne.
Tarkastukset voivat olla suunniteltuja tai satunnaisia.
9) Hankkeen julkisuus Jokaisen tuensaajan, joka on saanut tukea kansallisista toimenpideohjelmista, on ilmoitettava tästä tuesta hankkeiden pakollisen julkistamisen mukaisesti. Pienemmissä hankkeissa julkisuuteen vastataan useimmiten ripustamalla A3-juliste hankkeen toteutuspaikalle.
Toteutetusta hankkeesta ja sen yhteisrahoituksesta Euroopan unionin varoista saatavan tiedon on oltava julkisesti saatavilla vähintään hankkeen kestävyyden ajan.
10) Hankkeen kestävyys Projekti ei pääty viimeisen maksun maksupäivänä. Tästä lähtien on varmistettava, että hanke jatkuu tietyn ajan, eli se toimii ilman tukia. Kunnan toteuttaman hankkeen vastuullisuusaika on yleensä kolme vuotta, valituissa hankkeissa se voi olla viisi vuotta. Projektin tuotosten ylläpitäminen kolmen tai viiden vuoden ajan on ohjelman ehto, mutta laadukas projekti elää omillaan paljon pidempään.
Hankkeen kannattavuutta on hyvä miettiä sen toteuttamisen jälkeen hankesuunnitelmaa laadittaessa ja avustushakemusta jätettäessä. |